Etusivu Artikkelit Vinkit testit Ilmastoystävällisen ruoan tekeminen ei vaadi ylimääräistä ponnistelua

Ilmastoystävällisen ruoan tekeminen ei vaadi ylimääräistä ponnistelua

Yksinkertaisinta on vähentää ruoan heittämistä roskakoriin ja suosia kasviksia lihan sijaan. On myös muita tapoja vaikuttaa.

Kantaessasi juuri ostettua ruokakassia kaupasta kotiin et ehkä tule ajatelleeksi, että keskimäärin joka 20. kerralla kippaat sen suoraan roskakoriin (Foodspill 2010–2012 -hanke).

Karulta kuulostava fakta on kuitenkin totta. Kotitalouksissa heitetään ruokaa pois noin 20-30 kilogrammaa henkeä kohden vuodessa.

– Liikaa syyllisyyttä tästä ei kannata ottaa. Jos hävikkiä joku päivä syntyy, voi miettiä, että nyt kävi näin, mutta mitä voisi seuraavalla kerralla tehdä toisin, lohduttaa Eeva-Liisa Kivimäki.

Hän on Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtaja, joka on mukana Älä ruoki hukkaa -kampanjassa. Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jonka avulla pyritään vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä.

Kotitalousneuvojat kiertävät lapsiperheiden keskuudessa kertomassa vinkkejään. Näitä voi kuitenkin soveltaa kuka tahansa.

­– Ruokaa ei tarvitse tarjota samanlaisena joka päivä. Sitä voi maustaa vähän eri tavalla tai laittaa uuniin. Sämpylätaikinoihin voi sekoittaa keittoja tai raastaa kasviksia pizzaan, Kivimäki luettelee.

 

Aistit mukaan ruokailuun

Yksin asuvat naiset tuottavat eniten ruokahävikkiä, jos määrää mitataan henkeä kohden. Talouden koolla on tietysti merkitystä kokonaishävikkiin.

­– Lapsiperheissä lautasilta lähtee paljon ruokaa roskakoriin. Pienten annosten tarjoamisen lisäksi voisi miettiä, päästäisikö lapsen itse osallistumaan ruoan tekemiseen. Usein ruoka maistuu paremmin niin, Kivimäki opastaa.

– Ruoan kannattaa olla värikästä ja rakenteeltaan vaihtelevaa, jotta hampaille olisi töitä. Lasten kanssa voi myös käydä ruokapuhetta, kuten ”missäköhän tämä porkkana on kasvanut”. Näin ruoasta tulisi muutakin kuin mahantäytettä.

Myös aikuinen voi kiinnittää huomiota annoskokoon. Pois heitetty ruoka kuormittaa toki ilmastoa, mutta keventää tarpeettomasti myös kukkaroa.

Vaihda nauta broileriin

Kasvisperäinen ruoka kuormittaa ilmastoa eläinperäistä ruokaa vähemmän. Näin ollen kasvisten suosiminen on palvelus ilmastolle.

Myös lihatuotteiden välillä voi kuitenkin tehdä parempia valintoja. Broileri aiheuttaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin porsas. Porsaanliha taas on nautaa parempi valinta.

Hiilijalanjälki kertoo sen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren aikana syntyy (Seppälä et. Al. 2009).

Ilmaston kannalta parempi voi olla myös edullisempi

Kasvisten valinnassa huomio kannattaa kiinnittää niiden alkuperään. Vaikka ruoan kuljettamisesta aiheutuu päästöjä, saattaa silti ulkomainen kasvis olla hiilijalanjäljeltään pienempi kuin suomalaisessa kasvihuoneessa varttunut kanssasisar. Ohjesääntönä voidaan pitää, että sesonkiaikaan lähellä kasvanut avomaan kasvis on taatusti kaukaa tuotua parempi valinta.

Kasvikset ja hedelmät kannattaa siis valita sesongin mukaan. Kun saatavuus on hyvä, on hintakin matalampi. Kesäaikaan suomalaiset kasvikset myös maistuvat paremmilta. Pienemmällä rahalla saa siis parempaa laatua!

Pakastin pelastaa pinteestä

Varsinkin kesäaikaan ihmiset matkustavat paljon.  Jääkaapin tyhjentäminen ennen reissua on hyvä aloittaa riittävän ajoissa.

– Mietin ihan systemaattisesti, etten osta ennen matkaa uutta ruokaa. Katson ainakin sen, ehtiikö ruoan syödä tai voiko sen pakastaa, Eeva-Liisa Kivimäki kertoo.

– Matkaan voi tietysti ottaa eväitä ja loput pistää pakasteeseen. Ruoka ei voi homehtua pakastimessa, koska siellä ei tapahdu mikrobiologiaa. Vaikka on olemassa tiettyjä ohjeita, miten kauan elintarvikkeet säilyvät pakkasessa, ne ovat ohjeellisia. Ne tarkoittavat sitä, että ruoan rakenne tai maku ei siinä ajassa muutu.

Muutaman vuoden vanhoja marjoja voi siis syödä huoletta pakastimesta.

– Maku on voinut muuttua, mutta eivät ne pilalle ole menneet. Se pitää muistaa, että pakastimesta ottamisen jälkeen ruoka kannattaa syödä pian.

– Jääkaapissa päiväkausia pyörinyttä ruokaa ei kuitenkaan kannata pakastaa. Ei se ruoka pakastimessa parane, kotitalousneuvoja muistuttaa.

Vinkkejä ilmastoystävällisempiin valintoihin

* Juurekset, sipulit, sienet, peruna
* Kotimaiset omenat ja mansikat
* Kotimainen riista
* Kuha, ahven, siika
* Margariini

KÄYTÄ KOHTUUDELLA

* Tomaatti (avomaa), kesäkurpitsa
* Viinirypäleet, kiivi
* Broileri, porsaanliha ja lammas (valitse mieluiten kotimaisena)
* Kirjolohi, katkaravut
* Kerma, jogurtti, jäätelö
* Pasta
* Ruisleipä

* Paprika, kasvihuonekasvikset (tomaatti, salaatti, kurkku)
* Appelsiini, banaani, ananas (säilyke)
* Naudanliha (valitse mieluiten kotimaista ja laitumella kasvanutta)
* Rapu (kuorittu, pakaste)
* Riisi
* Juustot, raejuusto

LÄHTEET:

* MTT-raportti: Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa – Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti
* Unilever Food Solutions
www.ilmastoreilu.fi

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta. Ideakeittiö suosittelee kokeilemaan päivän kunniaksi ilmastoa vähemmän kuormittavaa Chili con polloa leivän ja limekastikkeen kera.

4 kommentit

Käyttäjän Jake kuva

Jake

To, 2015-03-12 10:52
Ennen vanhaan ei mitään heitetty pois. Nykyajan kertakäyttökulttuuri surettaa, tosin kierrätys on trendikästä. Uskon, ettei pakastetuissa marjoissa enää vuosien jälkeen ole vitamiineja ja makukin kärsii.
Käyttäjän Pirttihirmu kuva

Pirttihirmu

Ma, 2015-12-21 21:45
Ihania kuvia tässäkin artikkelissa.
Käyttäjän Desi kuva

Desi

Ke, 2016-01-06 11:24
Hyvä muistutus.
Käyttäjän Pirttihirmu kuva

Pirttihirmu

Ke, 2016-01-06 23:17
Oivallista luettavaa.