Etusivu Artikkelit Vinkit testit Makkarakoulu Oktoberfest-henkeen: Onko makkaroiden valmistaminen itse vaivan arvoista?

Makkarakoulu Oktoberfest-henkeen: Onko makkaroiden valmistaminen itse vaivan arvoista?

Makkarakoulu

Ideakeittiön testiryhmäläiset selvittivät, onko makkaroiden valmistaminen alusta lähtien itse todella vaivan arvoista.

Jokasyksyisten Oktoberfestien kunniaksi Hellmann’s tarjosi Ideakeittiön testiryhmäläisille mahdollisuuden osallistua hauskaan ja herkulliseen makkarakouluun. Makkarakoulun seremoniamestarina eli makkaranvalmistuksen opettajana toimi Ideakeittiön oma kokki Lauri Skyttä.

Lokakuisen illan aikana kuusi innokasta testiryhmäläistä pääsi opettelemaan makkaranvalmistuksen salat aina oikeiden ainesten valitsemisesta lihan jauhamiseen, suolen pesuun ja makkarapötkylöiden muotoiluun. Makkaramestareiksi opiskelivat illan aikana Satu Siekkeli, Ritva Manninen, Arja Laatikainen, Jari Rautiokoski, Kalle Verho sekä Taneli Leppä.

Ensimmäiseksi oli aika käydä läpi makkaranvalmistuksen perusteet. Lauri Skyttä jakoi oppilaat kahteen ryhmään: ensimmäiset kolme pääsivät heti tositoimiin makkaralinjastolla ja toinen joukko sai vastuutehtäväkseen maittavien lisukkeiden, perunasalaatin ja hapankaalin valmistamisen.

–  Makkaroita voi valmistaa vaikka possusta, lampaasta tai naudasta. Makkaran lihaksi ei kannata valita sitä perinteistä pihvilihaa, vaan mieluiten muita halvempia ruhonosia. Me valmistamme tänään makkaraa possun kasslerista ja joukkoon lisätään silavaa mehukkuuden lisäämiseksi. Maustamisessa voi olla niin luova kuin haluaa, Lauri muistutti.

Ideakeittiön makkarakoulussa valmistettiin kahta eri tavoilla maustettua makkaraa: ensimmäisessä versiossa hyödynnettiin perusmausteita ja yrttejä, toinen makkara sai potkua muun muassa chilistä ja valkosipulista.

Makkaranvalmistuksessa käytetty possun suoli huuhdeltiin ensin, jotta siitä lähti ylimääräinen suolaisuus pois. Samalla piti tarkistaa mahdolliset reiät eli vuotokohdat. Ensimmäisenä suolipuuhiin uhrautui Ritva, Sadun liuetessa takavasemmalle pilkkomaan silavaa.

–  En ole koskaan ennen tehnyt tätä. Ei ole helppoa, mutta periksi ei anneta, Ritva tuskaili suolien kanssa.

– Makkarat voi myös valmistaa ilman suolta kelmuun käärittynä, mutta silloin niistä häviää se tietty rapeus, Lauri muistutti.

Makkarat valmistuivat lähestulkoon käsityönä. Monitoimikonetta hyödynnettiin ainoastaan massan jauhamiseen. Makkaranvalmistukseen ei siis välttämättä tarvita sen kummempia lihamyllyjä tai muita keittiövempeleitä.

-–  Kannattaa miettiä, paljonko sitä lihaa on suhteessa mausteisiin, koska emme voi maistaa possumassaa ennakkoon. Hyvä nyrkkisääntö on, että suolaa olisi noin 1,5 prosenttia lihan ja nesteen määrästä.

Makkaramassaan lisättiin jäitä, jotta siihen saatiin imeytymään nestettä ja makkaroista tuli mahdollisimman meheviä. Neste pitää lisätä nimenomaan jäänä, sillä makkaramassa kuumenee monitoimikoneessa.

–  Onpas tasaista, näyttää ihan vispipuurolta, Ritva nauroi.

Kun massa oli ajettu tasaiseksi monitoimikoneella, oli aika lisätä väriä ja makua makkaraan tuovat yrtit ja suorittaa pieni testipaisto pannulla, jotta maut saatiin varmasti kohdilleen.  Ritva hoiti testipaiston – taustalla Kalle ja Taneli visioivat täydellistä perunasalaattia.

Sitten olikin aika maistaa ensimmäistä erää.

– Mmmm, todella hyvää ja kaukana kaupan makkarasta, Ritva, Satu ja Jari pohtivat.

Myös kakkosryhmän chilimakkaran testierä vaikutti heti alkuunsa onnistuneelta.

Ei muuta kuin pursottamaan massaa ja suolentäyttöhommiin! Helppoa se ei missään nimessä ollut, mutta onneksi leikkimielinen suolihuumori pelasti tilanteen vakavoitumiselta.

– Pursottaminen vaatii yllättävän paljon voimaa, Satu tuskaili.

Laurin opastuksella possunsuolet alkoivat kuitenkin muovautua makkaran muotoon.

– Näistähän tulee automaattisesti käyrän makkaran muotoisia, testiryhmäläiset ihmettelivät.

Toisen makkararyhmän sankareilla pursottaminen sujui hieman liiankin aggressiivisesti, mutta massa saatiin vielä pelastettua, eikä kukaan jäänyt ilman ruokaa.

Onnistuneen – tai vähemmän onnistuneen pursottamisen jälkeen makkarat leikattiin halutun kokoisiksi pötkylöiksi. Samalla tuli opittua kantapään kautta, että liian paksusti täytetyt suolikohdat halkesivat helposti leikkausvaiheessa.

Muutaman tunnin uurastuksen, parin veitsihaaverin ja suolihuumorikavalkadin jälkeen makkaralinjastolla alkoi näyttää siltä, että kohta päästäisiin jo paistopuuhiin. Ideakeittiön makkarakoulun makkarat paistuivat pannulla, mutta ne voi myös valmistaa esimerkiksi uunissa.

–  Makkaroita voi kypsentää esimerkiksi 10 minuuttia uunissa noin 150 asteessa. Ne voi myös höyryttää tai keittää ensin. Jos tekee grillimakkaraa, niin makkarat kannattaa ensin keittää kypsäksi kymmenisen minuuttia ja sitten ottaa grillistä pintaväriä ja makua, Lauri vinkkasi.

Vihdoin valmiita makkaroita alkoi tulvia pannulta ja testiryhmäläisten vatsat kurisivat entistä enemmän. Kun ruokailuhetki alkoi häämöttää, oli aika kysyä tunteita ja tunnelmia makkaroiden valmistuksen vaikeudesta.

–  Kyllä ehdottomasti vaikeinta oli se suoleen pursottaminen, koko konkkaronkka pohti.

Miten testiryhmäläiset sitten loppujen lopuksi onnistuivat haasteessaan?

– Olen mykistynyt. Te olitte todella hyviä. Ulkonäkö ja maku ovat kohdillaan, Lauri arvioi

Vihdoin kaikki oli valmista ja pöytä katettu koreaksi Oktoberfest-herkuista.

– On niin hyvää, että eihän tämä tarvitse mitään sinappiakaan. Pakko tehdä näitä itse kotonakin, Arja myhäili onneissaan.

Oliko makkaroiden valmistaminen sitten kaiken sen vaivan arvoista?

–  KYLLÄ! Huusivat testiryhmäläiset lähes yhteen ääneen.

–  Kaiken tämän vaivan jälkeen tiesin, että nämä tulevat maistumaan hyvältä. Mutta ovathan nämä ihan objektiivisestikin sanottuna hemmetin hyviä, Kalle tiivisti kaikkien tuntemukset.

–  Ja tämä on parasta perunasalaattia mitä olen syönyt, Satu lisäsi vielä.

Teksti ja kuvat: Petra Kiiski

 

1 kommentit

Käyttäjän Jake kuva

Jake

Ke, 2015-02-25 13:24
On sen verran suuritöisiä, että kaupan makkaroissa pysytään, toistaiseksi. Taatusti herkullisia, kuitenkin.